Ryhmien väliset suhteet monikulttuurisessa maailmassa

Sisäryhmä: ryhmä, johon henkilö kokee yhteenkuuluvuutta ja johon smastuu. Vrt. ulkoryhmä. Ulkoryhmät ovat ne, joihin ei itse kuuluta.
   Ihmiset ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa sekä yksilöinä että ryhmänsä jäseninä. Kanssakäyminen ryhmien välillä voi olla rakentavaa, esim. kun kaksi puoluetta tekee hallitusyhteistyötä tai slloin kun useampi bändi yrittää vaikuttaa kunnan päättäjiin saadakseen käyttöönsä harjoitustiloja. Ryhmien välillä on kuitenkin usein usein ristiriitoja. Sosiaalipsykologit ovat olleet kiinnostuneempia ryhmien välisistä huonoista suhteista kuin yhteistyöstä ja rauhanomaisesta rinnakkaiselosta.

Ennakkoluuloja ja konflikteja selittäviä teorioita
Muzafer Sherif on tunnettu sosiaalipsykologi, joka on tutkinut ryhmien tavoitteiden vaikutusta ryhmien välisiin suhteisiin. Hänen kehittämä teoría :
realistisen konfliktin teoría: teoría, jonka mukaan ryhmien keskinäinen vihamielisyys syntyy etuja koskevista ristiriidoista.

Tutkimus
Sherifin työtoveri teki kolme kenttätutkimusta 11-12- vuotiaiden poikien kesäleirillä Yhdysvalloissa (1950-luvulla). Pojista ei ketään tuntenut toista. He vaikoivat pojat siten että heidän erot sosiaalisessa taustassa ja perheoloissa olivat mahdollisimman vähäiset. Pojat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Ensimmäisellä viikolla he pitivät leirielästään tosi hyvän, tietämättä mitään toisesta ryhmästä. Ensimmäisen viikon jälkeen molemmat ryhmät saivat tietää, että lähistöllä on toinen poikaleiri.

Toisella viikolla henkilökunta järjesti kilpailuja poika ryhmien välille. Voittajajoukkue sai palkinto (pokaali ja uuden linkkuveitsen). Kilpailun alussa peli sujui reilun hengessä, mutta pian ryhmien suhteet kiristyivät. Ulkoryhmän jäsenistä muodostettiin kielteinen käsitys ja sisäryhmästä hyviä ominaisuuksia. Köydenvedossa kärsitty tappio sai ryhmän polttamaan toisen ryhmän lipun, josta seurasi tappeluja ja ryöstöjä.

Kokeen kolmannessa vaiheessa poikaryhmille luotiin mukavia yhteisiä elokuvankatsomo- ja ruokailuhetkiä. He vain osoittivat vihamielisyyttä toista ryhmää kohta. Kun leirin johtajat katkaisivat vedentulon oli molempien ryhmien yhteistoiminta välttämätöntä ja vihamiesyyden ooittaminen vähentyi.

koen mukaan tietyt olosuhteet ryhmien välillä synnyttävät ennakkoluuloja.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Henri Taifel osoitti, että sosiaalinen identiteetti syntyy pelkästään tiedosta, että on kaksi ryhmää, joista itse kuuluu toiseen.
Taifel ja hänen kollegoita osoittivat kokeellisissa tutkimuksissaan, että oman ryhmän jäseniä suositaan mielivaltaisin kriteerein muodostetuissa ryhmissä, joissa muiden jäsenten henkilöllisyyttä ei edes tiedetä.

Sosiaalinen luokittelu voidaan tehdä esim. sukupuolen, kansallisuuden tai uskonno perusteella. Myös ihon värin vuoksi voidaan luokitella ihmisiä, kuten huomattin elokuvassa jota katsottiin "American histori X". Itse olen huomannut, että ihmisillä on todella paljon ennakkoluuloja kansallisuuden perusteella. Esim. jotkut suomalaiset ajattelevat että espanjalaiset laiskottelevat vain, eikä tee töitä. Tietysti ei kaikki suomalaiset niin ajattele, mutta joskus jotkut multa sen kysyi kun kerroin että olen asunut siellä.

Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan ihmiset pyrkivät erottautumaan myönteisesti ulkoryhmistä korostamalla niiden ryhmien hyviä puolia, joihin itse kuuluvat.

Paistatella heijatuneessa kunniassa: Kun omaa ryhmää pidetään muita parempana jonkin asian suhteen, voidaan paistatella heijastuneessa kunniassa. Menestyneeseen urheilujoukkueeseen samastuminen tapahtuu juuri tästä syystä.

Ryhmän alhaisen statuksen vaikutukset yksilöön
Gordon Allport on ryhmien välisten suhteiden tutkija, joka on nimennyt tapoja, joilla ennakkoluulojen kohteeksi joutuneet henkilöt usein reagoivat:

• vetäytyminen ja passiivisuus omiin oloihin.
• epäluuloisuus
• oman ryhmän kieltäminen ja itseviha
• pelleksi ryhtyminen oman haavoittuvaisuuden peittämiseksi
• viha ilkoryhmää kohtaan, tiukka sitoutuminen sisäryhmään
• Itsensä toteuttava ennustus- käyttäytyminen ennakkoluulojen mukaisesti
• taistelu tai sota ennakkoluuloja vastaan
• sympatia muita ennakkoluulojen uhreja kohtaanm
• symbolinen statuksen nostaminen

Symbolisesta statuken nostamisesta hyvä esimerkki on Black is beautiful-liike:

• Muodostui yhdysvalloissa 1960-luvulla
• Tämä liike vaikuttaa myös hiustensuoritukseen (esim. japanilaista suoristaminen joka on paljon vaarallisempaa kuin meidän koti suoristus) ja ihanvalkoistukseen (kemiallisien aineiden vaarallisuuden vuoksi).
• Liike perustettiin, jotta kaikki negatiiviset ajatukset kumottaisiin tumman ihoisista ihmisistä.

Miten konflikteja ja ennakkoluuloja voidaan vähentää?
Konfliktien eli ristiriitojen ratkaiseminen on yhteydessä niiden syntyä koskeviin teorioihin.

Koulutus ja tiedottaminen
Ennakkoluuloisuus liitty usein miten tiedon puuttesta, sen vuoksi kouluopetuksella on tärkeä merkitys. Jos lapsi tai nuori saa kokonaan erilaisen näkemyksen koulun ulkopuolella kuin koulussa, koulun opetus ei välttämättä voi vaikuttaa yhtä paljon.
   Suvaitsevaisuudesta on tärkeää puhua, vaikka sen on todettu tehoavan ennestään samansuuntaisia arvoja.

Luokittelurajojen uusiminen
Syrjivä käyttäytyminen ja ennakkoluuloisuus lisääntyy, kun ihmiset luokittelevat itsensä ja toisensa eri ryhmiin. Kuitenkin se antaa mahdollisuuden tehdä uudenlaisia luokituksia. Voi pyrkiä löytämään identiteetistä jokin muu puoli.

Konflikteja ryhmien välissä voivat pahentua, jos tavoitteita ei saavuteta. Yksilöille on jotkin identiteetin osat tärkempiä kuin toiset (esim.kansallisuus).

Kontaktihypoteesi
Kontaktihypoteesi: hypoteesi, jonka mukaan ryhmien välisiä suhteita voidaan parantaa lisäämällä ryhmien välisiä yhteydenottoja.
   Eri vähemmistöjen ja etnisen ryhmien näkeyvyys yhteiskunnassa vahvistaa kyllä yleistä suvaotsevaisuusnormia, mutta ei kykene vaikuttamaan ennakkoluuloisimpiin ihmisiin.

Gordon Allportin kontaktihypoteesi:
Sen mukaan ryhmien välisillä kontakteilla on positiivinen vaikutus ennakkoluulojen vähenemiseen, jos seuraavat ehdot täyttävät:

• Kontaktillla on institutionaalinen tuki, eli esim. lainsäädäntö luo otollista ilmapiiriä kanssakäymiselle.
• Kontakti on pitkäaikainen ja liittyy tavoitteelliseen toimintaan.
• Kontakti tapahtuu sosiaaliselta statukseltaan samanlaisten ihmisten välillä.

Jos kaikki ehdot eivät täyty, kanssakäymisellä on mahdollisuus huonontaa ryhmien välisiä suhteita.

Stereotyia: ennakkoluulo;yleistetty ja kaavamainen suhtautumistapa jotakuta yksilöä, ryhmää tai asiaa kohtaan.

Arvot monikulttuurisessa yhteiskunnassa
Esim. Dove käyttää mainoksissa eriväristen ihmisten ja etnisten piirteiden kontrasteja. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus vievät ajatukset eteenpäin.
   Aikuisiässä maahan muuttava väestö ei enään sopeudu yhtä hyvin kuin nuoret silla aikuisiässä maahan muuttuva väestö on sosiaalistunut elämään erilaisessa ympäristössä.
Kansainvälistyminen johtaa siihen että yhteisten arvojen löytäminen voi olla hankala.

Maahanmuuttajat ovat yksilöitä
Kullakin maahanmuuttajalla on omat yksilöllinen tausta. Joukossa on sekä korkeastikoulutettuja että syrjäisistä kylistä tulleita.

Elämänkertakirjoituskilpailun teksteissä lapsuuden ympäristön ja aikuiselämän ero tulee selkeästi esiin. Esim. sukupuoliero tottumuksistaan, opiskeluista jne.

Monien maahanmuuttajilla voi olla jopa vierastunut oma kotimaata ja voi hyvin olla että he tuntevat itsensä vieraalta, jos he ovat oman maalaisien seurassa.

Sopeutuminen uuteen kulttuuriin
Ihmisillä on yhteistä se, että he haluavat olla yhteisönsä arvostettuja jäseniä.
Akkulturaatio: yksilön tai ryhmän sopeutuminen toisen kulttuurin piirteisiin, kuten tapoihin, perinteeseen, uskomuksiin ja arvoihin; myös oppilaan siirtyminen toisesta koulusta toiseen koulukulttuuriin.

John Berryn akkulturaatioasenteista teoría
Äkkulturaatio voidaan tarkastaa sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla.
Akkulturaatioasenteita on 4:

1. Assimilaatio: yhteensulauttaminen, jonka avulla uusi tieto sulatetaan vanhaan tietojärjestelmään. Esim. hylätän oma kulttuuri ja sen tilalle valitaan enemmistökulttuuri.
2. Separaatio: erilliseksi tuleminen; eriytyminen. (Valtakulttuurista eristäytymistä). Segregaatio: Kun vetäytymisen syynä on valtaapitävän kulttuurin halu pitää vähemmistökulttuuri eristyksissä.
3. Integraatio: kokonaisuuden muodostaminen; eheytyminen; yhdentyminen. Esim.pyrkimystä pitää yllä sekä omaa alkuperäistä kulttuuriaan että tiivistä kontaktia uuteen kulttuuriin. Tämä on mahdollista vain silloin kun valtaapitävä kulttuuri suhtautuu myönteisesti.
4. Marginalisoituminen: syrjäytyminen. Tapahtuu silloin kun vähemmistöryhmällä ei ole mahdollisuutta pitäá yhteyttää valtakulttuuriin, mutta ei tunne kuuluvansa myöskään omaan ryhmään.

Turisti voi kokea kulttuurisokin: Järkyttyä kulttuurisuuden erilaisuudesta, esim. äärimmäisen köyhistä ihmisistä.
   Toisen maahan muuttaminen on vaikeampaa kuin turistina oleminen. Sopeutuminen on hyvin yksilöllistä.
Itse muutin Espanjasta Suomeen ja olin hyvin hermostunut siitä, menisikö kaikki hyvin. Tietysti olen nuori ja sopeutuvainen sen lisäksi hallitsin kielen sujuvasti jo etukäteen. Aloitin suomen kielen opiskelemista 11 vuotiaana ja ehtisin opiskella sitä muutamia vuosia ennen suomeen muuttamista. Mutta toisaltaan se oli psyykkisesti paljon rasittavampaa kuin esim. silloin kun lähdin lomailemaan parisiin ilman että hallitsin ranskan tai englannin kieltä.

Kulttuuristressi: vieraassa maassa oleskelusta tulee pysyvää tai pitkäaikaista ja uusiin olosuhteisiin on hankalaa sopeutua. Se ilmene esim. masennuksena, eristäytymisen halusta jne.

Kaksi- ja monikulttuurinen henkilö saattaa joutua pohtimaan omaa identiteettiään tavallista enemmän. Olen kokenut samanlaista. Koska olen puoliksi suomalainen ja puoliksi saksalainen, mutta olen koko elämäni asunut espanjassa ennen lukion menoon. Eri maalaiset ihmiset pitävät minua eri paikoista, esim. suomalaiset pitävät minua saksalaisena tai espanjalaisena, espanjalaisia pitävät minua saksalaisena tai suomalaisena ja saksalaiset pitävät minua joko saksalaisena tai suomalaisena. Itse en ollut varma mihin kulttuurin minä samastuin eniten, mutta nyt kun olen asunut suomessa olen huomannut että kyllä tunnen itseeni enemmän espanjalaisena kuin suomalaisena. Se johtuu siitä että vietin lapsuuteni siellä ja sen lisäksi osasin espanjan kielen puhumista paljon aikaisemmin kuin suomen kieltä. Ja olen huomannut että minun ajatusmaailma ja arvot lähestyvät eniten espanjalaista jos ei niin melkein voisi sanoa että ne ovat samanlaiset. (Mielestäni ympäristö vaikuttaa aina enemmän kuin geenit tai se mitä passissa lukee).

Identiteettikriisi: oman minän jatkuvuuden ja samuuden etsintä nuoruusiässä Erik H. Eriksonin mukaan. Kriisi voi ilmetä myös keski-iässä, vanhuudessa tai vaikeiden elämäntilanteiden yhteydessä. Siihen liittyy ristiriitaisia rooleja, minäkäsityksen ja identiteetin etsintää, epävarmuutta, ahdistuneisuutta ja käyttäymistapojen kokeilua.

Kulttuurien erilaisuus
Etnosentrisyys: taipumus pitää oman kulttuurin tai viiteryhmän tapoja  ja käytäntöjä yleispätevänä mittapuuna, jonka perusteella muita kulttuureja tai ryhmiä arvioidaan alentavasti.
   Geert Hofstede on hollantilainen sosiaaliantropologi. Sosiaaliantropología on kulttuureja ja niiden sosiaalisen elämän perusteita tutkiva tiede.

 Geert Hofstede tutki tietotekniikkayritys IBM:n henkilöstön työelämään liittyviä arvoja yli 50 eri maassa. Kyselylomakkeilla ker¨ttiin tutkimusaineisto. Aineistojen pohjalta luotiin neljä kulttuuriulottuvuutta:

1. Individualismi-kollektivismi
2. Suuri-pieni valtaetäisyys
3. Maskuliinisuus-feminiinisyys
4. Epävarmuuden välttäminen- sietäminen.

• Pitkän/lyhyen aikavälin- ulottuvuus.

Esim. yksilöllisyytä korostavissa kulttuureissa (ulottuvuus 1) sosiaaliturva takaa sen, että yksilö selviää ilman sukulaistensa taloudellista tukea hädän hetkellä.
Itse näen suomen maan tälläisenään, koska nuoret opiskelijat saavat muutta kotoolta pois opiskelija tukien avulla ilman että he kävisivät töissä.

Valtaetäisyysulottuvuudella (ulottuvuus 2) kuvataan sitä, miten ei ryhmät hyväksyvät vallan epätasaisen jakautumisen ihmisten keskuudessa.

Kulttuurin maskuliinisuus tai feminiinisyys (ulotuvuu 3) perustuu naisellisiksi tai mieheksi määriteltyihin arvostuksiin. Maskuliinisena pidetää etenemisen ja korkean palkan saaminen ja feminiinisenä ihmissuhteiden ja sosiaalisten seikkojen arvostusta.

Epävarmuuden välttäminen (ulottuvuus 4) liittyy siihen, missä määrin uudet ja epävarmat tilanteet herättävät tietyissä kulttuureissa uhkaa. Maissa jossa kouluopetus on selkeää ja opettajalta odotetaan vastausta kaikkiin kysymyksiin ovat usein maita, jotka välttelevät epävarmuutta.

Lyhyen ja pitkän aikavälin suuntautuneisuus (ulottovuus 5) kuvaa sitä, miten kulttuurissa suhtaudutaan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.  Esim. lyhyen aikavälin kulttuureissa tehdään spontaaneja muutoksia aikatauluihin ja halutaan nähdä tulokset heti.

Hosteden teorian voi kritisoida siten, että kyselytutkimus laadittiin liiaksi läntisen kulttuurin näkökulmasta.

Kriittisiä näkökulmia monikulttuurisuuteen
Monikulttuurisuus on johtanut siihen että joissakin tapauksissa ihmisten erilaisuutta voidaan korostaa silloinkin, kun henkilö itse ei haluaisi. Esim. tietystä ryhmästä voidaan tehdä "mallinukke".
    Mutta kulttuurit pää osin sulautuvat yhteen.